TIETOA MEISTÄ
Anders Chydenius
pappilayhdistys
Vuonna 2011 perustettu tavoitteena säilyttää Kokkolan Kirkonmäellä sijaitseva ainutlaatuinen pappila ympäröivine rakennuksineen ja kehittää museoympäristöstä yleishyödyllinen, rikkaaksi ja elinvoimaiseksi demokratian ja kulttuurin keskukseksi. Vuosien varrella pappilayhdistys on laatinut pappilalle peruskorjaus- ja arkkitehtisuunnitelman, ja yhdistys on järjestänyt Chydeniuksen hengessä erilaisia kulttuuritoimintoja, kuten pieniä konsertteja, teatteriesityksiä, luentoja ja kirjailijailtoja.
Käyttö
Pappilayhdistys toimii Chydeniuksen hengessä, mikä tarkoittaa laajaa toiminta-aluetta, joka voidaan tiivistää näihin kolmeen teemaan.
Kulttuuri
Demokratia
Muodostuminen
Yhdistyksen historia ja aiempi toiminta
Yhdistys perustettiin vuonna 2011, kun kävi ilmeiseksi, että pappilaan oli tarkoitus rakentaa asuntoja ja vuokrata niitä asunnoiksi. Ryhmä innokkaita toimijoita kokoontui yhteen tavoitteenaan säilyttää ja kehittää pappilarakennusta ja museoympäristöä, mutta ennen kaikkea sen historiallista tehtävää kohtaamispaikkana, virkistys- ja kulttuuripaikkana yleisölle.
Anders Chydenius Präsgårdsföreningen tekee yhteistyötä niin kutsutun Chydenius-perheen kanssa ja kuuluu siihen. Chydenius-perheeseen kuuluvat Chydenius-säätiö, Karlebyn yliopiston Chydenius-keskus ja Chydenius-instituutin tukiyhdistys.
Hallitus 2025
HALLITUKSEN JÄSENET
Per Stenberg
Presidentti
Birgitta Auren
Kaija Jestoi
Jaana Erkkilä-Hill
Esko Johnson
Seija Johnson
Varapuheenjohtaja
Merja Passoja
Marjukka Puutio
Sonja Remell
Brit Stenman
Christer-myymälä
Kristiina Teerikangas
Lauri Tuomi-Nikula
Mats Holmqvist
Operatiivista ryhmää johtaa:
Mikaela Kurula
Liiketoimintapäällikkö
Peter Kankkonen
Pertti Hyttinen
Asiantuntija
Gustav Björkstrand
Kunniapuheenjohtaja
Anders Chydenius
ja pappila
Anders Chydenius (1729–1803) oli suomenruotsalainen pappi, poliitikko ja sananvapauden, taloudellisen liberalismin ja ihmisoikeuksien edelläkävijä. Hän palveli Ruotsin parlamentissa ja puolusti lehdistönvapautta, uskonnonvapautta ja elinkeinovapautta jo kauan ennen aikaansa. Chydeniusta pidetään pohjoismaisen demokratian edelläkävijänä ja tärkeänä avoimuuden ja tasa-arvon inspiroijana yhteiskunnassa.
Anders Chydenius toimi saarnaajana ja pappina Nedervetilin alueella vuosina 1753–1770 ja antoi merkittäviä panoksia soiden viljelyyn, uusien eläinrotujen ja kasvien esittelyyn sekä uusien viljelymenetelmien soveltamiseen.
Hän harjoitti myös lääketieteellistä toimintaa rokottamalla ihmisiä isorokkoa vastaan, valmistamalla lääkkeitä ja suorittamalla silmäleikkauksia. Hänet tunnetaan kuitenkin parhaiten työstään Tukholman valtiopäivillä vuosina 1765–66, jossa hän vaati Pohjanmaan kaupungeille oikeutta vapaaseen ulkomaankauppaan ja puolusti taloudellista vapautta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Hän osallistui myös valtion talouden valvonnan tiukentamiseen ja lehdistönvapauden laajentamiseen.
Chydenius toimi Kokkolan kirkkoherrana vuodesta 1770 kuolemaansa, vuoteen 1803, asti. Hän asui vuosina 1736–37 rakennetussa arvokkaassa pappilassa, joka on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Täällä hän keskittyi seurakuntatyöhön, mutta oli kiinnostunut myös musiikillisesta toiminnasta, mukaan lukien orkesterin perustaminen, joka esitti johtavien eurooppalaisten säveltäjien teoksia. Vuosina 1778–79 ja 1792 hän osallistui jälleen valtiopäivien työhön. Hän puolusti palvelijoiden oikeuksia, vaati vapaita työmarkkinoita ja vuonna 1779 teki aloitteen uskonnonvapausasetuksesta. Kirjoituksissaan hän käsitteli maatalouden kehittämistä, salpietarin tuotantoa ja Lapin asuttamisen edistämistä.
Pappila rakennettiin vuosina 1735–1736 kirkkoherra Karl Gustaf Weranderin johdolla, ja sitä kutsuttiin Kvikantin pappilaksi. Se oli huomattavasti suurempi kuin lain sallima koko.
Keittiön, päätykammioiden, pitkän kamarin ja piispan huoneen lisäksi talossa oli myös suurempiin kokoontumisiin tarkoitettu suuri juhlasali. Anders Chydenius peruskorjasi talon vuonna 1773, laudoitti rakennuksen umpeen, maalasi sen punaiseksi ja ikkunat saivat nykyisen kokonsa. Yhdistys aikoo entisöidä rakennuksen alkuperäiseen asuunsa, mukaan lukien suuren salin, jota voitaisiin käyttää erilaisiin kokoontumisiin, kamarimusiikkiin, teatteriin, luennoille ja perhejuhliin. Pappila ja sen viereinen kirkko ovat olleet Ruotsin museoviraston luokittelemia kansallisesti kiinnostavaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi vuodesta 2010 lähtien.
LISÄTIETOJA ENIUSISTA