Anders Chydenius ja pappila
Anders Chydenius (1729–1803) oli kirkkoherra ja poliitikko. Hän toimi sananvapauden, taloudellisen liberalismin ja ihmisoikeuksien edelläkävijänä. Hän oli mukana Ruotsin valtiopäivillä ja puolusti lehdistönvapautta, uskonnonvapautta ja elinkeinovapautta jo kauan ennen aikaansa. Chydeniusta pidetään pohjoismaisen demokratian edelläkävijänä ja tärkeänä avoimuuden ja tasa-arvon esikuvana yhteiskunnassa.
Anders Chydenius toimi saarnaajana ja pappina Alavetelissä vuosina 1753–1770. Hän oli edelläkävijä erilaisissa käytännön hankkeissa: hän raivasi soita, kokeili uusia eläinrotuja ja kasvilajeja sekä otti käyttöön uusia viljelymenetelmiä.
Hän harjoitti myös lääketieteellistä toimintaa rokottamalla ihmisiä isorokkoa vastaan, valmisti lääkkeitä ja suoritti silmäleikkauksia. Hänet tunnetaan kuitenkin parhaiten työstään Tukholman valtiopäivillä vuosina 1765–66, jonka jäsenenä hän vaati Pohjanmaan kaupungeille oikeutta vapaaseen ulkomaankauppaan ja puolusti taloudellista vapautta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Hän osallistui myös valtiontalouden valvonnan tiukentamiseen ja lehdistönvapauden laajentamiseen.
Chydenius toimi Kokkolan kirkkoherrana vuodesta 1770-1803. Hän asui vuosina 1736–37 rakennetussa arvokkaassa pappilassa, joka on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Täällä hän keskittyi seurakuntatyöhön mutta oli kiinnostunut myös musiikillisesta toiminnasta, mukaan lukien orkesterin perustaminen, joka esitti johtavien eurooppalaisten säveltäjien teoksia. Vuosina 1778–79 ja 1792 hän osallistui jälleen valtiopäivien työhön. Hän puolusti palvelijoiden oikeuksia, vaati vapaita työmarkkinoita ja vuonna 1779 teki aloitteen uskonnonvapausasetuksesta. Kirjoituksissaan hän käsitteli maatalouden kehittämistä, salpietarin tuotantoa ja Lapin asuttamisen edistämistä.
Pappila rakennettiin vuosina 1736–1737 kirkkoherra Karl Gustaf Weranderin johdolla, ja sitä kutsuttiin Kvikantin pappilaksi. Se oli huomattavasti suurempi kuin lain sallima koko.
Keittiön, päätykamareiden, pitkän kamarin ja piispan huoneen lisäksi talossa oli myös suurempiin kokoontumisiin tarkoitettu suuri juhlasali. Anders Chydenius peruskorjautti pappilan vuonna 1773. Rakennus laudoitettiin, maalattiin punaiseksi ja ikkunat saivat nykyisen kokonsa. Yhdistys suunnittelee rakennuksen entisöintiä alkuperäiseen asuunsa, jotta sitä voitaisiin käyttää erilaisiin kokoontumisiin kuten musiikki- ja teatteriesityksiin, luentotilaisuuksiin ja perhejuhliin. Pappila ja sen viereinen kirkko ovat olleet museoviraston luokittelemia kansallisesti kiinnostavaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi vuodesta 2010 lähtien.
